UUSI IHMINEN


"Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen."
Hes. 36:26

Kävin lapsena seurakunnan kerhossa. Äidin kanssa rukoilimme joka ilta iltaruokouksen. Myöhemmin opin sen itsekin ja rukoilen sen joka ilta edelleenkin. Silloin opin rukoilemaan ja luottamaan Jumalaan. Lapsena tiesin, että Jumala on olemassa, mutta minulla ei ollut henkilökohtaista suhdetta häneen.

Nuoruusaikana uskonasiat eivät kiinnostaneet ja ne jäivät taka-alalle. Iltarukous oli ainoa asia, joka jäi enemmänkin tapana. Rippikouluaikana piti käydä kirkossa ja se sai minut miettimään asioita. Koin, että Jumala kutsuu, mutta en tiennyt miten vastata siihen. Jumalanpalveluksissa kävin, mutta en saanut niistä mitään irti, Menin vain jumalanpalveluskaavan mukaan, mutta sisältö jäi tyhjäksi ja kylmäksi.

Rippikoulun jälkeen aloin tutkimaan Jumalan sanaa ja kääntymään hänen puoleensa. En voi sanoa tarkkaa aikaa milloin tulin uskoon, koska se tapahtui pikkuhiljaa, Lopulta kuitenkin annoin elämäni Jeesukselle.

Halusin löytää uskonyhteyttä jota en kuitenkaan saanut omasta kirkostani. Kävin tutustumassa muihin kristillisiin kirkkoihin ja ryhdyin käymään adventtiseurakunnan "sittenkin Jeesus" kokoussarjassa. Siellä koin Jumalan puhuvan minulle Raamatun kautta. Moni mieltä painanut asia kirkastui. Halusin seurata Raamatun opetuksia ja aloin käymään myös adventtiseurakunnan jumalanpalveluksissa. Sieltä sain uskonyhteyttä, lämpöä ja iloa. Tunsin, että tämä on se mitä olen hakenut. Olin tullut uskonkotiin.

Raamatusta sain lukea, että upotuskaste on Raamatun mukainen kaste, joten menin kasteelle, vaikka minut oli lapsena kastettu. Sain nousta vedestä uutena ihmisenä ja jättää itseni täysin Jumalalle.

Paluu edelliselle sivulle