MASENNUKSESTA ILOON


"Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia."
2. Kor. 1:4

Olin 23-24 vuotias, kun koulukaverini tuli luokseni puhumaan uskonasioista, jotka olivat minulle silloin täysin vieraita. Aloin käymään kaverini seurana erilaisissa hengellisissä kokouksissa ja muistan, kun ensimmäisessä tilaisuudessa en ymmärtänyt ollenkaan mitä niissä puhuttiin. Jatkoin kuitenkin tilaisuuksissa käymistä ja aloin pikkuhiljaa ymmärtämään Raamatun asioita ja myös kokemaan Jumalan läsnäoloa elämässäni. 

Elin uskossa, kun tutustuin mieheen, joka ei ollut uskossa ja elämäni alkoi pikkuhiljaa kulkemaan poispäin Jumalasta. Elämässä alkoi myös tulla vaikeuksia ja minulle kehittyi syvä masennus, jonka takia jouduin sairaalaan. Minulle annettiin diagnoosina laaja-alainen ahdistuneisuus, vakava masennus sekä paniikkihäiriö.

Elämäni oli aivan kamalaa. Elin jatkuvassa ahdistuksessa, pelossa ja tuskassa. Olin koko ajan pelokas ja koin syyllisyyttä asioista. Tunsin, että olin pudonnut kuiluun, josta en omin voimin päässyt ylös. Kuljin hartiat eteenpäin lyyhistyneinä ja pää painuksissa.

Olin poissa elämän pelistä, kun tapasin toisen uskossa olevan ystäväni. Hän rukoili puolestani ja pyysi mukaansa jumalanpalvelukseen.

Käydessäni ensimmäistä kertaa Salon adventtiseurakunnassa koin pitkästä aikaa Jumalan läsnäolon hyvin voimakkaana. Mielialani alkoi kohota ja sain rauhan ja ilon takaisin elämääni. Aloin käymään säännöllisesti jumalanpalveluksissa.

Tein kastepäätöksen ja liityin seurakuntaan enkä ole katunut päätöstä.

Jumala on pikku hiljaa muokannut ja muuttanut elämääni. Olen sopusoinnussa entisen elämäni kanssa ja vaikka elinkin erossa Jumalasta, koen saaneeni anteeksiannon.

En ole mukana työelämässä, mutta en silti koe olevani syrjäytynyt. Olen oppinut, ettei maailmassa tarvitse pärjätä yksin eikä olla hirveän vahva ja itsenäinen. Jumala nostaa ja antaa oikeanlaisen identiteetin ja arvon. Sitä kautta jokaisen elämä on arvokas.

Viihdyn Salon adventtiseurakunnassa. On mukavaa, kun on oma seurakuntakoti.

Paluu edelliselle sivulle