KEIJO SALMELAN MUSIIKKIA


Mietteitä musiikista

Oli kevättalvi vuonna 1979. Minua oli pyydetty laulamaan sapattina raamattuseminaarissa. Esittämäni laulun aiheena oli Jeesuksen sovitustyö.

Elämäni oli jo jonkin aikaa ollut poissa raiteiltaan. Aivan kuin kaikki vaikeudet olisivat kasaantuneet eteeni. Tuntui, kuin mitään ratkaisua ei löytyisi. Elämääni oli tullut kärsimystä. Kaikki oli lohdutonta, elämänhalua ei ollut, enkä enää välittänyt mistään. Olin tyystin unohtanut ne hetket, jolloin Jumala oli johtanut elämääni. Aloin luisua maailmaan, kohti tuhoa ja kuolemaa. Ne ihanteet joita arvostin, olivat yhdentekeviä. Kaikki oli muuttunut ylösalaisin.

Tuona tuskan aikana esitin hengellisiä lauluja ajattelematta niiden sanomaa, välittämättä mitä lauloin. Mutta tuona päivänä oli jotain tapahtumassa. Sanoma jonka kuulin herkisti mieleni Jumalan puheelle. Sitten tuli vuoroni esiintyä. Laulun aikana näin Jeesuksen silmieni edessä runneltuna, häväistynä, tuskaisena ja tiesin sen kaiken tapahtuneen minun syntieni vuoksi. Laulun sanoma puhutteli minua tavattomasti. Oli hyvin vaikea laulaa. Ne ystävät, jotka esitykseni näkivät, varmaan ymmärsivät mitä tuo laulu minulle merkitsi. Tuolla hetkellä elämäni muuttui. Sain kokea Jeesuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajakseni.

Ymmärsin Hänen vaikenevan juuri minun vuokseni, vaikka Häntä lyötiin, enkä voinut olla vastaamatta Hänen kutsuunsa. Sinä päivänä näin hyvin selvästi mielessäni nuo ristin tapahtumat, kuinka Jeesus kamppaili Getsemanessa hikoillen verta, kuinka roskajoukko tuli vangitsemaan Häntä, miten Hän kesti vaiti kaiken tuomioistuimen edessä, ei valittanut vaikka piikit painuivat syvälle Hänen otsaansa ja kuinka hän viimein uupuneena kantoi omaa ristiään, kunnes vaipui sen painon alle. Näin miten Hän kaikkien hylkäämänä riippui ristillä ja tuskan huuto pursui Hänen huuliensa välistä: "Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?" (Matt. 27:46). Tuon näyn edessä en voinut muuta kuin itkeä, itkeä sitä, että olin osallinen Hänen kärsimyksiinsä.

Puoli vuotta kului tuosta päivästä ennen kuin sain rauhan sydämeeni ja varmuuden siitä, että syntini ovat anteeksi annetut. Tämä laulu, jonka esitin kevättalvella vuonna 1979 on opettanut minulle taistelumieltä kiusauksia vastaan, ja yhä uudelleen kuullessani tai laulaessani sitä, voin saada rauhan sydämeeni, tietäessäni Jeesuksen rakastaneen minua niin paljon, että Hän oli valmis kantamaan tämän kaiken vuokseni.

Keijo Salmela

Voit kuunnella kappaleen "Vuoksesi sun" alla olevasta soittimesta tai tästä.

Lisää musiikkia voit kuunnella klikkaamalla linkkiä:

  Golgatalle saavuin 
  Joulumieli       
  Ristin luona 
  Sydämellä Jeesuksen
 
Vanha risti